Tää on vuosilomalla

...meillä on siis ollut lomittaja sunnuntaista asti.

Aika luksusta,

varsinkin kun tämä loma on mennyt lähes tulkoon sairaanhoitajana sisällä ja navetassa.

Näen valoa tunnelin päässä.

Taitaa tulla talvi♥

Kuutamourakointia

Meillä harrastetaan lähes koko päiväisen vasikoinnin lisäksi joka ilta "yötyötä".

Viimeiset rehunjaot, mahdolliset lääkitykset ja joskus kuivituskin hoidetaan sen jälkeen kun saadaan pikku trio (Nooa 7v, Niilo 5v ja Aapo 3v) nukkumaan tossa ysin jälkeen.

Vähän ennen puolta yötä (liian monena iltana) hiivitään sisään isännän kanssa,

laitetaan sauna tulille, keitetään kahvit, isäntä tuijottaa telkkaria ja minä tietokonetta tai ompelukonetta.

Nukkumaan käydään yleensä 1.30.

Me aina lasketaankin leikkiä (tosi asiasta),

että se on sitä kuuluisaa aikuisten omaa aikaa, joka alkaa puolilta öin...

 Aamulla kello soi 6.15...

liian aikaisin sanoo aamu-uninen emäntä!

 

Vasikoitten sairastamisen lisäksi meillä on poika kvartetti jäätävässä yskässä ja kuumeessa,

että ei ne toiveet toteuneet siitä sairastamisen loppumisesta!

Onneksi (:/) on kipeänä isoin veikkakin (Eemeli 14v) niin saa vähän hommia tehty päiväsaikaan

kun veikkonen trion touhuja sohvalta seurailee.

Tosin tänään ja eilen pienimmälle ei oikein kelvannut kun äiti♥

Jossain jutussa oli,

että yksi ihminen hoitaa helposti kolme sataa pikku vasikkaa.

Jestas!

Jos meillä olis noita melkein se puolet lisää,

niin mehän asuttais navetalla!

Viime päivinä on kyllä käynyt mielessä,

että voishan sitä leipänsä helpommallakin tehdä kun elää maataloudesta,

mutta olis se aika pirun tylsää.

Mä oon esim. aina vihannut pyhäpäiviä ja juhlapyhiä,

nytpä ne ei enään eroakkaan normipäivästä;)

Arki just tälläsena kun se on, on se mun juttu♥

Ja sisään tullessaan sitä haaveilee, että oikasee ittensä omaan sänkyyn isännän kainaloon...

Onhan näitä haaveita jo paljon täyttynytkin,

kaikkea ei vaan voi saada;)

vai oonkohan mä vaan etuoikeutettu kun monena yönä saan nukkua  (vanhan)isännän ja kolmen tulevan sellasen vieressä♥

Selviytymis tarina

Joskus aina miettii, että voiko lasten kuvia ja nimiä julkaista internetissä? Nyt mietin, että entäpä vasikan;)...

 

Kun on vasta aloittanut ja joskus inhimillistää eläimiä ryhtyy joskus epätoivoisiin yrityksiin.

Ne joko onnistuvat tai sitten ei.

Tämä tarina on tosi.

Elokuussa tulleissa vasikoissa oli ruma,kolhuinen, apaattinen vasikka.

Ei ollut kiinnostunut toisista vasikoista, ei ihmisistä.

Juominen oli hankalaa,

toisten syödessä rehuja esitti syövänsä. 

Iso luinen pikku sonni,

näytti ihan kulahtaneelta turkikselta hengarissa.

Vasikalle annettiin kaikki mahdolliset vitamiinipistokset, seleenilisät ja antibiootit.
Eläinlääkärin kanssa päädyttiin siihen tulokseen, että tätä ei edes nupouteta-
turha lisätä kärsimyksiä kun tuskin viikkoa elää...
Mikään ei auttanut,
tuntui, että kuihtuu kokonaan pois.
Välillä toiset työnsivät aitojen välistä pöydälle ja reppana vaan makasi siinä kun halvaantuneena,
meni aina kymmenisen minuuttia ennen kun edes sai yrittämään ylös nousua.

Syyskuussa vanhan navetanpääty tyhjennettiin ja tehtiin sairaskarsinoita.
Reppana siirrettiin sinne samassa karsinassa olleen ripulipotilaan* seuraksi odottamaan
Honkajoelle päätymistä.
Ja mitä tekeekään kuolemaan tuomittu???

Viikon aikana paino alkoi nousta ja silmät kirkastua.
Reppana otti kontaktia toiseen vasikkaan ja jopa meihin ihmisiin.
Parin viikon aikana koko oli tuplaantunut.

Mies uhkaili vielä lähdöllä,
väitti ettei tule koskaan välityskelpoista yksilöä.
Siitä suivaantuneena minä juotin, ruokin ja hoivasin enemmän ja Reppana vahvistui, kasvoi ja komistui!

Tänä päivänä tämän hetkisten "isojen" karsinassa on yksi kaunis kiiltävä
(sarvipäinen:/)selviytyjä.
Luulempa, että vietämme haikeita hetkiä tammikuussa kun Reppanan aika tulee lähteä!
(Onneksi ei suoraan teuraaksi♥)

*Ripuli on tällä hetkellä karsinan korkeimpia (karvaisempia) vasikoita

Sarvet on vai sarveton

Nupoutuspäivä.

Kierto vasikoilla on nopea!

Viides meillä nupoutettu porukka.
Alkaa homma mennä rutiinilla *;

Eläinlääkäri rauhottaa ja puuduttaa,

minä ajelen karvat, 

mies nupouttaa ja tänään meillä oli taas ell harjoittelija mukana

eli Nooa 7v suihkutti "jäähdytys sprayt"

ja merkkasi maalilla lopuksi kipulääkkeen saaneet.

Kukaan aikuisista ei hetkeen seurustellut Nooan kanssa...nyt naurattaa kun kattoo

...

Tänään mun jobiin kuului myös kuumeen mittaaminen;

muutama yskijä tullessaan tartuttaa aika nopeasti joukkoa ympärillään.

Näille muutamalle pistettiin pitävaikutteinen antibiootti ja

eletään vahvassa uskossa ,

että tähän jää sairastaminen...

Parin tunnin päästä alkoi olla jo halukkaita ritilälle maidonjuontiin

Loppuun kuva arvoitus;

mä oon niin srkea ja malttamaton valokuvaaja, myönnetään,

mutta tässä on jo aika paha pohja noteeraus;)

Mikä eläin on kuvassa?

* Nupoutus ei aina mene putkeen.

Ostettiin uusi kaasunupoutin 20mm "terällä"  ja noin 40llä vasikkalla 55destä

tulehtui nupoutusarvet. 

Soiteltiin ympäri Suomea kasvattamoihin, Atrialle ja eläinlääkäreille,

että mitä me tehdään väärin.

Kukaan ei ollut kuullutkaan että niin voi käydä,

kun polttoaikakin oli hyvä.

Käytettiin useakin hetki miettimiseen,

(aikaa oli miettimiseen kun viikon verran joka ilta tulehdusta hoidettiin...)

kunnes tajuttiin,

että kuppi on liian syvä!

Nyt on polteltu kapeammalla kupilla

(johtuu sarvien koosta)

ja hyvin on mennyt.

Nyt on painuttava pehkuihin,

meillä on tänään ( kello nyt 1.20)3 vuotias<3

jota pitää ehtiä lahjoa synttärilahjalla ennen hoitoon lähtöä<3    

Aapo Aapolainen<3

Myötä ja VASTOIN käymisissä

Tämä loppuviikko on ollut oikea horrorshow.

Böndet ei nyt kiittele,

ne kiroaa.

Vasikoilla on onneksi sama piirre kun (nukkuvilla:)) lapsilla-

katsellessa sydän sulaa.
 

Ps.
Atriantuottaja lehdessä oli juttua meidän lähihistoriasta.
Ihana, kun jotain kiinnostaa pienyrittäjän yrittäminenkin!

Eilen sanottiin tervemenoa

ja tänään tervetuloa.

Maanantai aamuna lähti kuusi viimeistä teiniä ja pieniltä loppui juotto.

Karsinan tyhjennys, pesu ja desifiointi.

Jauhoautomaattien pesut ja vaihto karsinasta toiseen.

Tämä pikkuversio on aina terneillä.

Juottoautomaatti (Vasikka Master viidellä tutilla ja Jauhepiialla) puhdistettuna ja desinfioituna puhdistettuun karsinaan.

Pantojen pesu.

Normi navetta hommat ja pari "muuta" tuli hoidettua,

ei taas illalla kotihommien (sisällä ei tullut puhdistettua ;), vain pakko tehtävät) jälkeen tarvinnut nukku-mattia odotella.

Tänään odoteltiin saapuvaksi 22 terniä,
mutta paikalle saapui vain 12 kappaletta.
Eläinkuljetuksen kuskeilla olisi taas päivä venynyt ylipitkäksi...

No, huomenna pitäisi tulla 33 ryhmä ja loput kymmenen loppu viikosta.
Toivottavasti, jos toimitusten välillä pitempi väli niin porukka sairastuu helpommalla...
Vasikan elämäkin on aluksi aika stressaavaa;
kuljetus, uudessa paikassa isoon ryhmään joutuminen, uudenlainen ruokinta, nupoutus...

Paljon kuivaa pehkua vedottomassa tilassa, sopivan lämmintä maitoa oikeeseen aikaan , rehua ja nappulaa vapaasti, tilaa liikkua sekä aktiivinen tarkkailu ja huolenpito

-niistä on isot sonnipojat tehty♥

Illan viimeinen syöttö on aina puolen yön aikaan.
Nämä vastatulleet käydään alkuun viemässä juomaan joka syötölle jos eivät itse ole osanneet käydä.
Kaulapannassa tai korvamerkissä oleva siru rekisteröi jauhepiialle annetun juontimäärän,
joten tarkkailu on helppoa.

Osaa vusuista pitää aluksi vähän opastaa...

kun taas toiset jo nukkuvat maha pullollaan olkiin kaivautuneena♥

Hyvin maistuu Fokkamel.

Hellyyttä juoton jälkeen emännälle

ja isännälle.

Tätä kaveria ei nukuta tippaakaan,
(olis tullu mukana vaikka sisään)
minua kylläkin;
viiden tunnin kuluttua tavataan♥

Ps.
Kuka on keksinyt tämän hervottoman (sanoo paperihommia vihaava)
paperityön määrän???
Ja eilisestä alkaen tiukentuneen lääkekirjanpidon.
Toki hyvä, että lääkityksiä kontrolloidaan,
kun vaan joku muu hoitais ne ajallaan koneellekkin,
ettei kaikki aina jää yöhön...
Ajanhallinta hukassa???